STUKin hyväksymät radonmittausmenetelmät

Radonpitoisuuden mittaamiseen hyväksytyt mittalaitteet, joilla kalibrointi voimassa

Mittauksen voi tilata myös Säteilyturvakeskuksesta.

Työpaikan radonpitoisuuden mittaaminen

Työpaikan hengitysilman radonpitoisuuden määrityksen tulee yleensä perustua vähintään kahden kuukauden yhtäjaksoisena aikana tehtyyn integroivaan mittaukseen, joka tehdään radonmittauspurkilla lämmityskauden aikana (marras-huhtikuussa). Toimistotilojen mittauksissa karkeana ohjeena voidaan pitää yhtä mittausta 200 m² kohti. Teollisuushalleissa 1-2 mittausta on yleensä riittävä määrä. Mittaus tehdään jokaisessa erillisessä rakennuksessa, jossa työskennellään. Radonmittaus ei yleensä ole tarpeen rakennuksen toisessa tai ylemmissä kerroksissa.  

Mikäli radonpitoisuus integroivassa mittauksessa ylittää toimenpidearvon, voidaan todellinen työnaikainen radonpitoisuus tarvittaessa selvittää jatkuvasti radonpitoisuutta rekisteröivällä mittalaitteella. Työnaikaisen radonpitoisuuden selvityksen tulee perustua vähintään seitsemän päivän yhtäjaksoiselle mittaukselle. 

Työntekijöiden säteilyaltistuksen määrittämiseen käytettävillä radonpitoisuuden mittalaitteilla tai mittausmenetelmillä on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä. Hyväksynnän edellytyksenä on, että laite on asianmukaisesti kalibroitu. Laitteen kalibroinnin on oltava voimassa mittausta tehtäessä.

Asuntojen radonpitoisuuden mittaaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan radonpitoisuus määritetään Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä mittausmenetelmällä. Määrityksen tulee yleensä perustua vähintään kahden kuukauden yhtäjaksoisena aikana tehtyyn integroivaan mittaukseen, joka tehdään radonmittauspurkilla lämmityskauden aikana (marras-huhtikuussa).

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös asuntojen huoneilman radonpitoisuuden enimmäisarvoista 21.10.1992/944