Matkapuhelimet ja tukiasemat

Matkapuhelimet ovat keskeisimpiä altistumisen aiheuttajia

Matkapuhelimet ovat nykyään merkittävin radiotaajuisten kent­tien lähde ihmisen elinympäristös­sä. Täydellä teholla lähettävän puhelimen aiheuttama altistuminen on enimmillään samaa tasoa kuin altistumisrajat.

Puhelimet eivät kuitenkaan lähetä yleensä täydellä teholla, koska ne on suunniteltu säästämään akkua; mitä lähempänä tukiasema on, sitä pienempää tehoa puhelin käyttää. Puhelin siis säätää tehon aina mahdollisimman pieneksi siten, että yhteys tukiase­maan kuitenkin säilyy.

Normaalissa käyttöympäris­tössä tyypillinen lähetysteho ja siten myös altistuminen on GSM-puhelimilla noin puolet ja 3G-verkkoa käyttävillä puhelimilla tuhannesosaosa maksimitehosta. Huonos­sa kentässä, esimerkiksi kellarissa, liikkuvassa autossa tai junassa teho on lähempänä maksimia. 3G puhelimet kuitenkin altistavat käyttäjää lähes aina merkittävästi vähemmän kuin pelkkää GSM-verkkoa käyttävät mallit. 

Hands free vähentää altistumista

Korvalla käytettäessä jopa yli puolet puhelimen lähettämästä mikroaaltotehosta imeytyy käyttäjän päähän. Pienikin etäisyys kehon ja puhelimen välillä pienentää altistumista merkittävästi. Esimerkiksi 30 cm päässä olevan puhelimen aiheuttama altistuminen on tyypillisesti sadasosan kehossa kiinni pidettävään verrattuna. Näin ollen handsfree-laitteen tai puhelimen kaiutintoiminnon kautta puhumalla voi pienentää altistumistaan huomattavasti. Puhelin on kuitenkin laitettava puhelun ajaksi esimerkiksi pöydälle, koska taskussa oleva puhelin altistaa läheisiä kudoksia yhtä paljon kuin korvalla oleva puhelin päätä. 

Puhelinta voi käyttää herätyskellona

Valmiustilassa puhelin lähettää vain harvakseltaan lyhyen pulssin mikroaaltoja tukiasemayhteyden päivittämiseksi. Puhelin ei aiheuta merkittävää altistumista muulloin kuin puhelun aikana, joten sitä voi huoletta säilyttää taskussa tai öisin yöpöydällä. 

Puhelinten terveysvaikutuksista ei vielä tiedetä kaikkea

Matkapuhelinten terveysvai­kutuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, joten Säteilyturvakes­kus (STUK) suosittelee välttämään turhaa altistumista. Etenkin lasten matkapuhelinten käyttöä on hyvä rajoittaa, koska lasten kehittyvä elimistö on aikuisten elimistöä herkempi ulkoisille haittatekijöille ja elin­ikäinen altistumisaika on pidempi kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneilla.

Helppoja keinoja matkapuhelimen aiheuttaman altistumisen vähentämiseksi

• Vältä puheluita huonossa kentässä, kuten kellarissa, junassa tai liikkuvassa autossa

• Käytä handsfree-laitetta (langaton tai langallinen) ja pidä puhelin puhelun ajan esimerkiksi pöydällä

• Valitse puhelinmalli, jossa on pieni SAR-arvo. Tieto löytyy yleensä puhelimen käyttöohjekirjasta.

Lue myös

• Matkapuhelimien terveysvaikutukset

• Pohjoismainen kannanotto matkapuhelinten terveysvaikutuksiin

• Matkapuhelimien valvonta ja SAR-arvot

Tukiasema säteilee eteenpäin

Tukiaseman antennit on suunniteltu säteilemään suoraan eteenpäin avautuvaan vaakatasossa olevan viuhkan muotoiseen säteilykeilaan, ja mahdollisimman vähän muihin suuntiin. Käytännössä altistumisen enimmäisarvot ylittyvät säteilykeilassa vain muutaman metrin etäisyydellä antennista ja silloinkin vain katolle asennetun suhteellisen suurella teholla lähettävän antennin edessä.

Rakennuksen ulkoseinällä tai katolla olevat antennit eivät aiheuta merkittävää altistumista asukkaille, koska antennin säteily taakse ja alaspäin on hyvin pientä. Tukiasemien antennit on kuitenkin asennettava niin, että niitä ei pääse koskettamaan tuuletusikkunoista tai parvekkeilta. Lisäksi STUK suosittelee, että antennit asennettaisiin niin, että ne eivät aiheuta turhaa altistumista sivullisille.

Yleisöltä suljetuissa paikoissa, kuten katoilla liikuttaessa on kuitenkin mahdollista päästä hyvin lähelle tukiasema-antenneja. Antennin läheisyyteen ei tule mennä, jos antennin turvaetäisyyksiä ei tunneta (esim. varoitusmerkintä). Käytännössä kaikkien kattokäytössä olevien antennien ohi voi kulkea nopeasti mutta kosketusetäisyydelle ei kannata mennä. Mikäli antennien läheisyydessä on oleskeltava pidempään, tarkat turvarajat on syytä selvittää.

Lue myös

Lisätietoa :

• Radioaallot ympäristössämme -katsaus (pdf)
• Matkapuhelimet ja tukiasemat -katsaus (pdf)
• Ionisoimaton säteily ja ihminen -katsaus (pdf)
• Mobiltelefoner och basstationer -katsaus (pdf)

 

STUK-TR 5 Toivonen T. Väestön altistuminen radiotaajuisille kentille Suomessa.  STUK, Helsinki 2008.
STUK-A161 Jokela K, Leszczynski D, Paile W, Salomaa S, Puranen L, Hyysalo P. Radiation safety of handheld mobile phones and base stations. STUK, Helsinki 1999.