Uraanin terveysvaikutuksetLuonnon uraani on myrkyllinen raskasmetalli, joka suurina määrinä aiheuttaa säteilyaltistusta. Suomen maa- ja kallioperässä on uraania monia maita enemmän. Myös ammuksissa käytetty köyhdytetty uraani säteilee, mutta vähemmän kuin luonnon uraani. Säteilyturvakeskus (STUK) osallistuu useisiin hankkeisiin, joilla arvioidaan suomalaisille aiheutuvia terveysriskejä. Tavoitteena on lisäksi sisäilman ja talousveden laadun parantaminen. STUKissa tehdyt tutkimukset, joissa on selvitetty väestön uraanialtistumista ja uraanin terveyshaittoja, ovat maailmassa ainutlaatuisia. Suomalaisten parissa tehdyt uraanitutkimukset antavat erinomaista vertailutietoa sota-alueilla käytetyn köyhdytetyn uraanin riskinarviointiin. On todennäköistä, että porakaivonkäyttäjä Etelä-Suomessa altistuu uraanille enemmän kuin rauhanturvaaja alueella, jota on pommitettu köyhdytettyä uraania sisältävillä ammuksilla. Uraani on raskasmetalli ja suurina annoksina myrkyllinen etenkin munuaisille ja luustolle. Elimistöstä erittymättä jäänyt uraani kertyy muun muassa munuaisiin, luustoon ja maksaan. Suomalaisilla porakaivonkäyttäjillä onkin todettu uraaniin liittyviä lieviä haittavaikutuksia munuaisissa ja luustossa. On kuitenkin mielenkiintoista, että huolimatta verrattain suuresta juomaveden kautta tapahtuneesta uraanialtistumisesta, vakavia terveyshaittoja ei ole havaittu. Myöskään yhteyttä ei ole voitu havaita porakaivoveden uraanin ja leukemia-, maha-, munuais- tai virtsarakkosyöpäriskin välillä. Suomalaiset altistuvat porakaivoveden uraanille ja sisäilman radonilleSuomalaisten säteilyaltistuksen kannalta keskeinen STUKin tutkimusalue liittyy luonnonsäteilyyn. Etenkin eteläisen Suomen graniittialueiden porakaivovesistä on mitattu erittäin korkeita uraanipitoisuuksia. Ne johtuvat luonnon uraanirikkaista mineraaleista ja veden ominaisuuksista (pehmeys ja bikarbonaattipitoisuus), jotka lisäävät uraanin liukoisuutta veteen. Suomessa lähes 20 prosenttia porakaivovesistä ylittää Maailman terveysjärjestön WHO:n asettaman uraanipitoisuuden ohjearvon 15 mikrogrammaa litrassa. Tavallisten rengaskaivojen ja vesilaitosten vesien uraanipitoisuudet ovat sen sijaan useimmiten matalia. Uraanin hajoamistuotteista erityisesti kaasumainen radon ja sen lyhytikäiset tytärnuklidit aiheuttavat altistumista ionisoivalle säteilylle. Keuhkosyöpää aiheuttava radonkaasu kulkeutuu maaperän huokosissa ja pääsee asuntoihin rakennusten perustusten kautta. Suomalaisten asuntojen radonpitoisuudet ovat maailman korkeimmat maaperän suuren uraanipitoisuuden ja kylmästä ilmastosta johtuvan tiiviin rakentamisen vuoksi. Radon aiheuttaa suomalaisten vuosittain saamasta keskimääräisestä säteilyannoksesta noin puolet. Köyhdytetyn uraanin terveyshaitatKöyhdytetty uraani on uraanipolttoaineen valmistuksessa syntyvä sivutuote, joka sisältää pääasiassa uraani-238 isotooppia. Ammuksissa sitä käytetään hyvien läpäisyominaisuuksien takia, ei säteilyominaisuuksien takia. Köyhdytetyn uraanin terveyshaitat aiheutuvat pikemminkin uraanin kemiallisesta myrkyllisyydestä kuin radioaktiivisuudesta. On arvioitu, että Persianlahden sodan veteraaneilla keuhkosyöpäriski on suurin mahdollinen terveysriski, joka liittyy köyhdytettyyn uraaniin. Lue lisää
Uraanikaivoksia Suomeen?Uraanimalmin etsintä myös Suomesta on viime vuosina elpynyt. Esimerkiksi ranskalaisen Cogema-yhtiö on jättänyt useita valtaushakemuksia eri puolille Suomea. Valtaukset ovat virittäneet runsaasti keskustelua erityisesti niillä paikkakunnilla, joihin valtaushakemukset kohdistuvat. Lisää aiheesta voit lukea Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistöissä -sivulta. Kaivokset ja ympäristöLue lisää ympäristöministeriön verkkosivuilta Päivitetty 4.2.2011
|
|
||||||||